Tässäpä tämä lupaamani villatakki!

Aloitin kuopukselle palmikkotakkia jo lokakuussa, melkeinpä heti lehden ilmestymisen jälkeen, mutta jotenkin se vain jäi kesken. Tuli jouluaskartelut ja sitten koko väki sairasteli pitkään ja hartaasti. Ei oikein jaksanut tumppua tai rättiä suurempaa tikutella.

Kun joulun jälkeen alkoi tumppuputki kyllästyttää, kaivoin villatakintekeleen esille ja aloitin sen uudestaan. Purin ensi töikseni liian peltiset aloitukset ja vaihdoin puikot suurempiin.
 
Kyllä oli kiva neuloa ihan oikea vaatekappale pitkästä aikaa! Tästä tuli ekaluokkalaiselle juuri sopiva ja luulen, että kohtuullisen tiukasti neulottu palmikkokaarroke joustaa vähän ajan päästä vielä sopivasti lisääkin. Olisi sen muuten voinut neuloa vaikka nelosen puikoilla, mutta parempi sentään tiivis kuin liian löysä takki!
 
 
Oranssi palmikkotakki
Ohje: Suuri Käsityö 10/2010, nro 13 palmikkojakku
Koko: 128 cm = 8 vuotta
Lanka: Gjestal Janne
Puikot: 3 ja 3,75 mm
Neulottu: 3.-18.1. 2011
Napit: Ostettu jotain muuta neuletta varten, mutta sopivat tähän vielä paremmin!
 
Muuta mainittavaa:
Neuloin ohjeesta poiketen alaosan ja hihat sileää oikeaa.
Langanmenekki on taas yhden sortin lankamatematiikkaa. Käytin neuleeseen tasan 9 kerää, mutta neule painaa 430 g.
Kulungiksi pitää minusta kyllä merkitä 450, koska jos olisin ostanut lankaa vain 9 kerää, olisin ollut pulassa. Varsinkin, jos olisin yhtään pidentänyt hihoja nykyisestä. Kaulusresoria tehdessä olisi jo ollut hiki pinnassa, kun olisi koko ajan pitänyt miettiä, riittääkö lanka?!
Ohje oli selkeä ja sitä oli helppo seurata. Ei tullut tenkkapoota palmikoiden yhdistämisessä raglankavennuksiin tai muutenkaan.
Vähän taisin lisätä pituutta kaikkiin kappaleisiin.
 
 
Tykkään tästä villatakista hurjan paljon. Palmikot on ihan yksinkertaiset, mutta tekevät tästä kunnon vaatteen näköisen. Toivottavasti takki kuluu käytössä. 
Ensi talvena voisin tehdä vaikka toisen takin samalla ohjeella. Tai jos vaikka muokkaisi ohjeen aikuisen kokoon.
 
 
Oli aika kylmä kuvata ulkona :).
 
Tämän villatakin neulominen oli niin kivaa, että tulinpa samalla tehneeksi jonkinlaisen uudenvuodensuunnitelman itselleni. (Ei siis virallista lupausta sentään.) Katsotaan, saisinko neulottua ainakin/edes yhden kunnollisen neulepuseron tahi villatakin kaikille perheenjäsenille tämän vuoden aikana.
Nro 2/6 on puikoilla, mutta sepä onkin aikamoinen ikuisuusprojekti. Suurimmalle perheenjäsenelle :D.