Joulun alla meidän ompelukoneelle kävi ihan huonosti. Taitamaton, vielä kokematon koululainen yritti viimeistellä koulussa aloitettua ompelusta, mutta onnistui saamaan koneen rikki (käyttämällä koulun vääränkokoista puolaa). Joululoma alkoikin tämän johdosta hiukan ankeissa tunnelmissa, kun kone oli vietävä huoltoon ja muut suunnitellut ompelukset jäivät tietysti tekemättä.

Tänään lähdin hakemaan niitä eilen mainittuja lapaslankoja ja päätin poiketa viereiseen ompelukonehuoltoliikkeeseen kysymään, mitä koneelle kuuluu vai kuuluuko mitään. Olimme tosiaankin jo varautuneet pahimpaan. Sitä isompi ilo syntyi, kun kone olikin saatu kuntoon ja saman tien myös pitkän käyttötauon edellyttämä huolto oli tullut tehdyksi varsin perusteellisesti. Onni onnettomuudessa; nytpä kone on entistä ehompi ja testasinkin sen tietysti saman tien.

Olipa tosiaan ilo ostaa vaaleanpunainen kankaanpätkä ja surautella siitä kuopuksen toivoma balettikassi. Kaupassa oli samanmoinen kassi myytävänä, mutta ihan siitä ilosta, että ompelukone on taas kunnossa, halusin ommella kassin itse. Tulihan siinä säästöäkin, kun kankaanpala maksoi alle puolet valmiin kassin hinnasta ja sitä kangasta vielä jäikin :).




 Kankaassa on aika kivoja kuvia, toisella puolella tällainen:



Sisätaskukin vaikkapa hiuslenksuja varten:



Juu, se kimalteleekin vielä kaiken kukkuraksi!

--


Eilinen ainaoikeinhuivi olikin yllättävä  tapaus. Meinasin merkitä langankuluksi 100 g, mutta punnitessa huomasin kerien olevan 80-grammaisia, joten kulunki olikin 160 g. Puikkoina 6-milliset. Lanka oli messuostos Tampereen messuilta marraskuulta (kuva messuostoksista täällä).



Nytpä taidan jatkaa niitä eilen mainittuja kirjoneulelapasia. Lankaa on ostettu, silmukat luotu ja Lanka-Lassekin (klik, kuva Lassesta tässä postauksessa) auttaa ystävällisesti Nauru.