Kiitos kaikille kommenteista!
 
Edellisen postauksen keskusteluun liittyen sanoitte monia niitä ajatuksia, joita minullakin oli, paljon tiivistetymmin vain.
Kaikenlainen mietiskely, keskustelu ja kehittäminen on toki ok. Kovin helposti aihe kuitenkin saattaa lähteä kuljeskelemaan omille teilleen, kuten tässäkin tapauksessa, koska mehän luemme ja peilaamme asioita aina omista lähtökohdistamme.
Vaikka alkuperäinen kirjoittaja kohdistaisikin katseen itseensä ja omaan blogiinsa, inhokkilistat saavat monen tuntemaan piston oman bloginsa suhteen ja minusta se ei välttämättä ole tarpeellista.
 
 
Aiheesta keskustelu sai joka tapauksessa monet ajattelemaan omaa bloggaustaan ja toivottavasti  enimmäkseen positiivisella mielellä.
Eihän tää kuitenkaan NIIN vakavaa ole, eihän!
Tämä on ainakin itselleni ensisijaisesti hauskaa yhteydenpitoa neulojakollegoiden kanssa ja mukavia rupattelutuokioita sekä vertaistukea ja avunantoa moneen suuntaan.  Mukavaa, että muutkin tykkäävät täällä poiketa, harvemmin tai useammin. Kiitos siis myös kehuista, niistä tuli hyvä mieli ihan jokaisesta!
Itse tykkään niin monenlaisista blogeista, etten pystyisi niitä mitenkään listaamaan, vaikka yrittäisinkin.
 
 
No olisko sitten vähän neuleasiaa.
Viheriä Samospusero on täten saanut hihansa! Kyllä niitä sitten ihan rivi riviltä väännettiinkin. Nyt ne puseron osat on sitten kaikki yhdellä ja samalla 60-senttisellä pyöröllä, joten ahdasta on. Kaarrokkeen/raglankavennusten arvioiminen onkin sitten aika tähtitiedettä. Mun täytyy varmaan edelleen pitää se 10 rivin tinkini, jotta pusero valmistuisi eikä jäisi aurinkoisempien lankojen varjoon.
Suhteellinen laiskuus tietty kostautuu. Yritän viimeiseen asti vältellä saumojen ompelua, joten neuloessa tuota säätämistä on sitten sitäkin enemmän.
Juska kyseli Samospuseron ohjetta, joten kunhan saan tämän valmiiksi, laskeskelen sekä 128-senttisen että 140-senttisen Samoskaarrokepuseron silmukat sun muut mitat ja naputtelen ne sitten tännekin muistiinpanoiksi.
 
 
 
 
Lopuksi vinkkaan pääsiäisen leivontavinkkinä maailman helpoimman rahkapiirakan ohjeen. Naputtelin sen viime pääsiäiseksi tänne blogiin, joten se löytyy  tästä postauksesta. On muuten hyvää ja helppo tehdä, koska tässä ei vatkata eikä nostateta mitään, kaikki aineet sekoitetaan puuhaarukalla samassa kulhossa (ensin pohja, sitten täyte) ja lopuksi paistetaan.
 
497552.jpg
 
Tein tätä itse todella usein, kun talossa oli vauvoja ja aikaa leipomiselle oli vähän niukanlaisesti. Lapset tykkää auttaa tämän sekoittamisessa :).
 
edit, kopioin sen ohjeen saman tien tähänkin näkyville.

 Maailman helpoimman rahkapiirakan ohje:

Pohja:

100 g margariinia sul.
1,5 dl sokeria
1 muna
1 dl kermaa 
2,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauh.
2 tl vaniljasokeria 

Täyte: 
1 prk rahkaa 
1 dl kermaa  
1 muna 
½ sitruunan mehu
½ dl sokeria 
1 tl vaniljasokeria  
  
Pohjan aineet sekoitetaan puuhaarukalla sekaisin ohjeen järjestyksessä.  Taikina levitetään piirakkavuokaan ja samassa kulhossa samalla puuhaarukalla sekoitetaan täyte.

Paistetaan 225 asteessa 30 min. (tai vähän vähemmän)

Päälle voi sommitella hedelmistä, säilykehedelmistä tms. koristeita. Meillä tämä syödään yleensä ennen kuin ehdin mitään koristella.

Tupla-annos onnistuu uunipellillä.

Vähän tiskiä, nopeasti valmis, kokeilkaa vaikka!

 
 
 
Hyvää Pääsiäistä kaikille mukaville neulojakollegoille ja muillekin lukijoille!!
 
 
 
 
Okei, ihan vähän saatte kurkistaa:  497555.jpg