Edellisten juttujen perusteella voisi varmaan jo kuvitella, että täällä ollaan hautauduttu miljuunien tiskiliinojen alle. Ei suinkaan, synttärikiireitä vaan on ollut.
Lapaskuu loppui kerta kaikkiaan liian äkkiä. Epäilenkin vahvasti, että joku meni ja kutisti marraskuun! Kuka kehtasi?!
Parasta kai se on saman tien tunnustaa, että kahdet lapastimet jäi vielä ihan kesken. Toiset, hahtuvaiset on vain peukkuja vailla, kun en perjantaina iltamyöhällä jaksanut niitä aloittaa ja sen koommin en ole enää ehtinyt asiaa ajatellakaan. Fetching-kakkoset on myös vaiheessa zzzzzz. Mokoma kuulosti vielä tänä aamuna jopa umpiunelta, mutta pieni toivonkipinä niiden suhteen heräsi, kun kuulin aiemmin lahjoittamieni kädenlämmittimien päätyneen mutkan kautta uusille käyttäjille. Niille kuuluisi siis olevan tilausta ja käyttöä. Tärkeä pointti sinänsä, kun keskentekoiset ranteenlämppärit alkaa nukahdella tekijän inspiraation puutteessa.
Marraskuussa valmistuneet neulelmat on listattu tänne . Ehdottomasti tyytyväisin Lapaskuun saldosta oon kirjoneuleisiin, eli Kukkasade-lapasiin sekä Lieskalapasiin ja elämäni ekoihin sormikkaisiin. Tuli sekin kynnys ylitettyä, eikä edes jäänyt traumoja :).
Lapaskuun saldoni siis: neljät lapaset, yhdet sormikkaat, kahdet kämmekäs-rannekkeet ja hännänhuippuna yksi pesukinnas.
***
Puikot pitää nyt kyllä laittaa kilisemään yhä kiihtyvällä vauhdilla. Malttikin olisi valttia, sillä kun aika vähenee, niin mulla on taipumus saada semmoinen uusien töiden alkamiskohtaus, jonka jäljiltä keskeneräisiä töitä tehdään ja itketään vielä juhannuksenakin :D.
Muistiin; marraskuun jäljiltä jäi keskentekoisia: pusero pukinkonttiin (?), nuken housut, rannekkeet, hahtuvatumput, pari köksäliinakokeilua, hahtuvapannulappu ja kaaaaaaamalan pitkä lista, mitä mä tahtoisin seuraavaks tehdä.
Nyt niiden tilattujen punaisten sukkien kimppuun. Mukavaa Itsenäisyysviikkoa!
Kommentit