Miksi mää rupesin taas säätämään? Miksi mää rupesin taas keksimään omasta päästä? Miksen mää tee kiltisti ohjeen mukaan, kun hyllyt pursuaa sellaisia? Miksi multa vielä kaiken huipuksi loppuu (aina?) lanka kesken?

Minä en uskalla ilmoittautua mihinkään laukkuvaihtoihin tai pipovaihtoihin. On niiiiin vaikea saada tehtyä jotain, jonka on luvannut, saati jos sillä on joku deadline. Vähintään se jää viime tinkaan.  Menin siis äiskälle möläyttämään, että se saa huivin lahjaks. Oikeastaan kerroin asiasta, koska halusin vähän kysyä väritoivetta ja malliakin. Tää tuntuu vaan olevan just niitä projekteja, jotka vastustaa joka vaiheessa. Ehkä pitäis uskoa, ettei se onnaa ja yrittää joskus uudestaan, mutta kun sisu ei anna oikein myöten siihenkään.

Inspistä etsiskellessä aloin vaihteeksi tehdä jotain muuta.

Ongelmia pukkaa sielläkin. Huomasin (tai oikeastaan päätin), että tarviin jonkun ponchon/huivikkeen. Kesäjuhlasäät vaikuttaa aika viileiltä ja minä oon aika vilukissa muutenkin, joten jotain lämpöistä saa varoiksi olla. Jos kerran verkkoponchon tekee illassa, niin kai sitten semmoisen vähän pitsisemmän virkkaa parissa. Ja virkkaakin, jos vaan näpit kestää. Paitsi..

90433.jpg

Ensinnäkin, lanka on nyt ihan lopussa. Poncho näyttää olalle heitetyltä pöytäliinalta, vai mitä?

90434.jpg

Mulla on siis Teddystä virkattu tekele, joka ei ole huivi eikä poncho ja näyttää ihan pöytäliinalta niskassa,  enkä mä tiedä, mitä sille tekisin.

90435.jpg

Auttaisko hapsut? (Hepan hännästä sais nimittäin ne hapsut esityksen jälkeen..) Mutta toi viimeisin rinkula jää kyllä kesken. Valkoista Teddyä ei oo enempää.

Blääh. Tää on just niitä tyypillisiä kaapin perälle työnnettäviä. Hyvin alkoi, mutta loppui kuin seinään. Eikä mulle taida edes sopia tommonen pitsitekele.

Joten, pitäiskö aloittaa jotain ihan uutta? Vaikka sukat, hah.

Ei vaiskaan, Linneapusero on vain helmaa, 14:llätoista jakamista ja säätämistä vailla. Taidan kiltisti palata sen pariin.

Kunhan kävin purnaamassa, johan helpotti :).