Neulontain blogissa kyseltiin sukankutomisesta ja koska mun mielestä sukkien kutominen on vähän niinkuin aamupuuron syönti, eli antaa hyvän potkun jokaiseen päivään, niin pitihän tähän vastata.
Aiheen avauksessa olikin jo valmiina "muutama referenssikysymys mielen ja sanansäilän lämmittelyksi". Tässä meikäläisen vilosohvistelua:
• alkaako sukan neulominen sukkavajeesta, langasta..? onko sukkapari välityö?
Alkaa se ihan mistä milloinkin. Usein ihan vain halusta tehdä sukkia TAI kokeilla jotain lankaa TAI testata joku kiva sukkamalli. Aina niille on sopiva käyttäjäkin löytynyt.
Teen sukkia lahjaksi, omalle perheelle käyttöön, hyväntekeväisyyteen...
Jos muutoin neulominen ei jostain syystä etene, kannattaa ottaa raitasukkalankaa puikoille, siinä tikutellessa alkaa yleensä muutkin ideat taas virrata päähän. Sukkia teen välillä välitöinä ja välillä ihan päätöiksenikin, jos on tullut luvattua sukkia vaikkapa johonkin keräykseen :).
• vai etkö tee sukkia?
Teen kyllä. Varmana. Nyt kun niitä joskus ihan toivotaankin esim. lahjaksi, niin mikään ei pidättele sukan tekemistä. Aina löytyy myös uutta kokeiltavaa (sukka)lankaa, uusia kivoja malleja opeteltavaksi, uusia jalkoja sukitettavaksi... kyllä sukkia täytyy tehdä!
• sukkajemmaatko pahan päivän varalle vai päätyvätkö ne suoraan jalkaan?
Tarkoitus olisi myös neuloa jemmaan muutama sukkapari, mutta ei ne siellä jemmoissa yleensä kauaa säily. Siis useimmiten käyttöön suoraan. Joskus sukista myös riidellään, siis että kun uudet sukat valmistuu, niin kuka ne muka saa. Näissä riitatilanteissa laitetaan yleensä seuraava sukkatilaus vetämään. Tällä hetkellä on harvinaislaatuisesti muutamakin sukkapari jemmassa, tosin ainakin vauvansukat ovat menossa MLL:n tempaukseen, kunhan saan vielä yhden parin valmiiksi.
• minkälaisia sukkia teet mieluiten – palmikoita, pitsiä, taviksia?
Taviksia eniten, tosin resorissa on kiva olla joku jipponen. Palmikot on jotenkin vaan liian paksuja ja pitsi liian reikäistä jokapäivän sukkiin. Sitäpaitsi raitalangat tuo sopivaa vaihtelua sukankutomiseen ja silloin taas ei pitsit eikä palmikot näy.
Yhteen aikaan tein aina sukkia, joissa sukan jalkaosan päällinen oli resoria, se joustaa mukavasti ja tekee sukan napakan oloiseksi.
• minkälaisesta langasta pidät ja miksi? podetko toisen sukan syndroomaa?
Ohuehkosta sukkalangasta tykkään, mutta en kuitenkaan liian lankamaisesta. Kun en oikein usko, että sellaiset kestää (ainakaan meillä) käytössä. Mm. Stepit on aika päiviä sitten kuluneet puhki ja on se tylsää, kun neulomisessa niin pienillä puikoilla on kuitenkin aika vaiva.
Fabel on tänhetkinen suosikki, samoin Kirjo-Pirkka. Emmää mielestäni yleensä toisen sukan mitään pode. Kai kun sukat tehdään tarpeeseen, niin ei niitä kauaa voi vetkutella.
Sitä paitsi neulon nykyään sukkia lähes aina yhtä aikaa, niin ne jää sit molemmat kesken... jos jää. On kuitenkin helppo jatkaa, kun molemmat on samassa vaiheessa.
• ohjeesta vai omasta päästä ja otatko silmukkamäärät otsatukan alta?
Omasta päästä ja selkäytimestä enimmäkseen, mut joskus vähän jotain kokeilujakin. Kertut ja se yks kaapelimalli on viimeisimpiä kokeiltuja ohjeita. Silmukkamäärät arvioin yleensä jonkun edellisen sukkaparin perusteella.
• minkälainen kantapää? miksi juuri se?
No se tavis, kun kokemuksesta se istuu omaan ja meidän perheväen kantikkaaseen jalkaan parhaiten. Kantalapun reunoihin neulon aina 2-3 s ainaoikeaa, se on vähän niinkuin semmoinen tavaramerkki :). Nauhakavennuksestakin ehkä tykkäisin, mut se tuntui turhan loivalta ja se tavis kantapää yleensälähtee selkäytimestä ennen kuin huomaan sitä tekevänikään :).
Näin se varmaan useimmilla on, jos sukkia on tullut paljon neulottua. Pitäis oikein keskittyä ajattelemaan, että jarruta hyvä ihminen ennen kantapäätä!
• tavallisena vai takaperin neulottuna? oletko koittanut molemminpäin?
Varsi ensin! Oon kokeillut kärjestä aloitettavaa, ja alku onkin ok. mut en jaksa paneutua siihen kantapään kohdan miettimiseen ja muutenkin tykkään vaan tehdä "oikeassa järjestyksessä". Sniikkerit syntyi kun koklasin kärkialoitusta ja siitä tykkään.
• kerro sukkaniksi, jos olet sukkasalaisuuden haltija.
Hih. Mikä se semmoinen sukkasalaisuus on? Tell me!
Sukat on parasta neulomista, mitä tiedän. Nykyään kyllä tuntuu, et sukankutimet jää välillä ihan turhaan muiden töiden jalkoihin. (Hahah, sanaleikki :D!)
Polvareita on kiva neuloa Magic Loopina, mutta muuten tykkään sukkapuikkojen kalkatuksesta, siis viidellä puikolla yleensä mennään.
Niksinä nyt vois mennä se kantalapun reunojen 3 s ainaoikein. Tulee siistit poiminnat ja muutenkin ryhdikäs kantapää :).
Tää oli kiva kysely!
Viimeisimmät valmistuneet sukat olikin tuommoiset iniminipienet, sillä ajattelin käyttää kirjavien sukkalankakerien jämiä pikkaraisiin hyväntekeväisyyssukkiin. Näissä on Fabelin jämiä varressa ja tummansinistä Nallea muuten.
Pupu tuossa sukkain vieressä on tiistaina käsityökerhossa tehdyn pupusen pieni poikanen, joka syntyi täällä kotona. Isäpupukin pitäisi kuulemma vielä tehdä. Virkkasin jo pupuille korin hahtuvasta ja se pitäisi seuraavaksi huovuttaa. Epäilenpä, että koreja täytyy tehdä lisää, jos pupuperhe oikein kovasti äityy kasvamaan :).
***
P.s. Lankalauantai lähestyy, ja tällä kertaa sitä pitääkin varmaan juhlistaa kunnon lankasaaliilla, kun
Novita kerran moisen asian on huomioinut ja tarjoaa peräti postimaksutonta tilausta! Vaude.
Nyt sitten äkkiä neulomaan edellisen tilauksen lankoja poies!
***
Ainiin, eli P.s. 2
Läppärin korjaus menee sittenkin takuuseen. Hyvä uutinen tämä, huhhhhhhh. Toki korjausoperaatio kestää.
Konerintamalta kuitenkin lisää huonoja uutisia: Tiskikonekin hajosi. Takuukorjaaja ei ehdi edes vilkaista sitä ennen pääsiäistä. Jäämme siis jakamaan tiskivuoroja ja odottelemaan, mikä toosa seuraavaksi hajoaa..
Onneksi sukkien kutomiseen ei tarvita koneita - eikä edes sähköä!! Hah :D.
Kommentit