Moi! Onpas taas blogipaha jäänyt hunningolle. Ensin oli niin tylsää näytettävää, kun tuota edellisen postauksen ruskeaa rinkulaa venytin pidemmäksi pelkkää suoraa putkea, enkä totta puhuen keksinyt siitä yhtään mitään blogattavaa. Sitten olikin niin kivaa neulottavaa, etten joutanut blog(g)aamaan. Mutta nyt, valmista!!
-
-
Mullahan on taas jäänyt levy pyörimään, tällä kertaa tunikaa.
Oon nimittäin tykännyt siitä aiemmasta vihreästä tunikastani tosi paljon ja halusin toki toisenkin.
Mietin, miten toisen tekisin. Malli, silmukkamäärät ja kaikki systeemit oli periaatteessa ihan valmiina, mutta toinen samanlainen tunika, siis pitkä pyöröputki heti edellisen perään kuulosti aika urakalta. Lähinnä tietty henkiseltä kannalta.
 
Sitten tein löydön! Miten taas sattuikaan Räveltämössä silmään kiva kaarrokeliivi (klik). Mutta voi vietävä, ohjeessa ihan eri lanka. Mahtaisko sitä saada sovellettua mitenkään mun olemassaoleviin lankoihini??
Mietintämyssy päässä tuumailin tuokion, luin ohjetta läpi ja pohdiskelin, miten ihmeessä saisin tuon yksinkertaisen, mutta kauniin kaarrokkeen täsmäämään omaan työhöni.
Kunnes huomasin, että isoimman koon silmukkamäärät olivat lähes samat kuin vihreän tunikani kainaloissa! Soveltaminen saattaisi onnistua, ja ainahan kannattaa kokeilla!
-
 
Olipa aika jännä (tosin välillä vähän puisevaakin) neuloa tuota tunikan helmaa ja odotella kaarrokkeeseen pääsyä. 
Kainaloihin tultua vielä emmin hetkosen, mutta sitten päätin tarttua härkää sarvista ja antaa palaa.
Eilinen päivä oli tosi hauska, kun kaarroke eteni pikku hiljaa ja alkoi tosiaankin näyttää siltä, että se onnistuu.
Illalla, vähän ennen viimeisiä rivejä uskaltauduin lopulta sovittamaan tunikaa. Ja sehän oli juuri sopiva!
Varmuuden vuoksi tein kaarrokkeeseen jokusen ylimääräisen rivin, mutta ihan välttämättä niitä ei olisi edes tarvittu.
 
Tunika on siis alhaalta ylös neulottu omilla silmukkamäärillä. Helmassa on vähän palmikkoa ja joustinta n. 5-6 cm. (En sitten onnistunut saamaan yhteenkään kuvaan mukaan tuota helmusta.)Sen jälkeen 16 o, 3 n -ribbiä, josta nurjalla pystyraidalla on kavennettu hitaasti 2 s pois, lopuksi siis 16 o, 1 n -ribbiä.
Tässä vaiheessa sitten silmukkamäärä heitti ohjeesta vain 2 silmukkaa, joten taioin/loin ne puuttuvat silmukat tuonne kainaloiden alle.
Loppu meni lähes ohjeen mukaan, viimeiset kavennukset jätin tekemättä, koska en halunnut kaula-aukosta yhtään pienempää.
-
 
Lankoina Novita 7V tummanruskea, lähes 300g ja kaarrokkeessa Gjestal Janne, 4 väriä, vajaa kerä kutakin. Tummanvihreä on ed. tunikasta jäänyttä.
Koko tunikan paino on n. 340 g.
Puikot 4 mm.
Ohje osittain oma, perustuu Jannesta neulottuun vihreään tunikaani.
Kaarroke täältä (klik), (koko  XL), suunnittelija Védis Jónsdóttir.
Ainiin, hihansuihin piti virkata lopuksi tiiviitä kiinteitä silmukoita, sillä ohjeen mukaiset minihihanalut lerputtivat ylöspäin.
 
 
Tykkään. Tää on juur mua.
Kaarroke on muuten aivan ihanaa neulottavaa, se hauskin osuus kun tulee ihan lopuksi ja vie taatusti mennessään. Niin ja sopiva määrä kirjoneuletta pitää mielen virkeänä :).
 
Nytpä en edes heti tiedä, mitä neuloisin.
edit. korj. painovirheit ja lis. links