Vihreä tunikani on valmis! Tätä tunikaa suunnittelin jo viime talvena, mutten sitten saanut tehdyksi.
Tästä tuli juuri sellainen käyttövaate kuin kaavailinkin. Olen vilukissa, joten kuljen aina villasukissa ja tosi herkästi kaipaan ylleni jotain villaista. Täyspitkä(hihaise)t villatakit on kuitenkin kotikäytössä aika hankalia. Pitkät hihat ui aina jossain soosissa, tiskialtaassa, ne on tiellä ja likastuu.
Aikoinaan kyllä melkoisesti oudoksuin tällaista mallia, että villatakissa taikka puserossa on ihan lyhyet hihat. Mutta käytännöllinen tämä on, ja vaatteen ulkonäköönkin on jo tottunut.
 
 
 
 
Tunika~liivi
Lanka: Gjestal Janne 410 g
Puikot: 4 mm
Ohje: oma, tavis-perus-ylös-alas...
 
 
Tykkään tästä ihan hurjasti. Mitta on just eikä melkein, kuin mulle tehty - tai niinhän se onkin Nauru. Kaula-aukko on täsmälleen oikean kokoinen, eikä se edes lerputa. 
Alaosaan tein vähän levennyksiä nurjilla "raidoilla" ja lopuksi  3 o, 3 n -resoria, johon osui aina yksi 4 o väliin. Siihen kohtaan puikottelin sitten tunikan etuhelmaan pienet palmikot, samoin hihoihin resorin keskelle.
Muistiin kaulus, reikärivillinen:
1. krs: 1 o, 1 n
2. krs: lk, 2oyht
3. päättele nurin
 
Kyllä mun piti tästä muistiinpanojakin tehdä, mutta mihinkähän ihmeeseen oon ne lykännyt. Jossain vihonkulmassa on silmukkamääriä laskettuna, mutta neuloinko sen mukaan...?
 
Ainoa miinus on tuo ainaoikeinraita yläosan ja alaosan välillä. Olisi saanut jäädä tekemättä tai sitten sen olisi pitänyt osua vähän ylemmäksi. Mittasin sitä monta kertaa, mutta näin kävi. Vaan ei sekään oikeastaan haittaa. Melkein tekisi mieli aloittaa toinen samanlainen, mutta ehkä jotain muuta nyt välillä. Tää oli niin pitkään melkein valmis, että melkein jo hermostuin. Käytinkin tunikaa jo viikonloppuna kaikkine langanpätkineen. Onneksi sentään viitsiydyin tekemään neuleen ihan valmiiksi asti. Tää on hyvä!
Aloin tunikan tekemisen sen jälkeen, kun kuopus teki mulle nuo helmet, eikä mulla ollut mitään sopivaa neuletta niiden kanssa pidettäväksi Hymy.
 
Kuvaaminen ei meinannut sitten millään onnistua Otsan rypistys. Kiitokset esikoiselle, joka lopulta pelasti mut pulasta. Taidankin kiitokseksi neuloa hälle vaikka villatakin :).
 
Nelosen puikot on muuten nyt vapaana, Kevätyllärihuivia varten...