Kaivoin esille tämänhetkiset muistamani käsityöt. Jotenkin mulla on aina semmoinen tunne, että jokunen unohdettu luuraa taatusti vielä nurkissa. Puhumattakaan niistä erinäisistä tosiufoista, joita pitäisi ehkä taas vähän kaivella kesän kunniaksi esille.
Hyvää tässä on tuo vihreä, sitähän on aika reilusti. Huonoa taas se, että olen hukannut sen toisen tarvittavan vihreän kerän jonnekin. Muutaman päivän olen kerää etsiskellyt, mutta johonkin kummaan se on kadonnut. Harmi tosiaan, sillä tuon vihreän haluaisin ehkä ihan ensimmäiseksi saada valmiiksi. Onpa lanka muuten kuvassa tosi kimaltavan näköistä :).
Luonnonvalkoisesta piti tulla esikoiselle kesätoppi. Minä tyhmä en vain tajunnut, että kun jo pienempi koko (kliketi-klik) oli liian suuri, myöskään isomman kooon mitoitus ei taida sopia meikäläisille hoikkeliineille. Voi olla, että isosisko saa samaan tyyliin kuin pikkusiskokin topin sijasta hamosen. Kukahan päättäisi tämän suunnitelmanmuutoksen teknisistä yksityiskohdista?
Lilanvärinen nyssäkkä saattaa muotoutua pieneksi kesäkassiksi. Sinisestä en oikein itsekään tiedä, mitä sitä pitäisi tulla. Teki vain mieli virkata jotain sinistä. Pinkki pyörylä puolestaan odottaa hihainspiraation paluuta :). ( - Miten niin paluuta, ei mulla tod mitään hihainspiraatiota ole ikinä ollutkaan?!)
Täällä on siis vähän huihattelevaa oloa neulomusten suhteen. Aika monta juttua on kesken ja juuri se työ kutkuttaisi eniten, minkä lankaa ei löydy.
Onkos tämmöistä neulesaamattomuutta liikkeellä muualla, vai onko tämä vaan tämmöinen paikallinen esiintymä? Epäilen hiukkasen myös salaisia kytköksiä vuodenaikaan ja meneillään olevaan keväthässäkään..
Tämä ajatusten järjestely muuten taisi auttaa! Nyt mulla on toimintasuunnitelma. Taidanpa seuraavaksi ottaa lilan virkkuun työn alle ja sitten katson vuorotellen noita muita. Vihreä kerä pitää myös löytää mahdollisimman pian. Huomenna viimeistään.
Kommentit