Hämmästelinpä tässä taas tätä uskomattoman mukavaa neuleblogiporukkaa.

Kaikki me tunnemme vaikkapa langan viimemetreilläloppumissyndrooman. Onhan tämä välillä yhtä suurta sairaskertomusta koko harrastus. On meillä sukkioosit, pyöriöösit, startitikset, raglanoosit sun muut... Mutta miten mukavaa onkaan potea yhdessä :). Langanloppumiseenkin varsin usein löytyy apua kanssaneulojien lankavarastoista, mikä hälventää harmistusta varsin tehokkaasti. Itse olen sekä saanut lanka-apua muilta, että saanut ojentaa sitä joskus toisille. 

Tänään minua on taas suuresti ilahduttanut neulojatoverin hämmästyttävän lojaali apu. Haaviston kuuluisa kuviokudinkirja ilmestyi. Heti kun hieman blogiääneen huokailin, miten mukavaa olisi tuo kirja omaankin hyllyyn saada, lopsahti blogikommentteihin ystävällinen tarjous toimittaa tuo kyseinen kirja minulle. Koska en alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ole päässyt itse noutamaan kirjaa kotiin, se toimitettiin minulle muuten. Ei sentään ihan kotiin asti, mutta tänään poikain parturireissulla kirja oli noudettavissa ihan matkan varrelta.

SUURkiitos Talutin!! Jei, lapasioosi, tervetuloa meille!

Kuvassa taka-alalla kurkistelee vielä Pelagian tuliainen. Hänhän kävi neuletapaamisessamme pyöriöös... pyörähtämässä viime viikonloppuna ja toi mukanaan tuollaisen hienon ja kätevän kalenterin! Koululaisensa ovat kalenterin teossa olleet mukana ja siinä on hauskasti sarakkeet useamman perheenjäsenen menoille. Aika lailla hyödyllinen kapistus meidänkin huushollissa! Kiitos vielä tästä lahjasta!!

Kyllä blogitutut neulojat ovat sitten mukavia :).

Kuvassa mukana myös pieni ufofufoiseni, joka pääsi puikoille aiemmin mainittujen sukkavastoinkäymisten seurauksena. Se vaikuttaa tällä hetkellä varsin lupaavalta. Tänään se ei tosin edistynyt oikeastaan yhtään, mutta jospa jo huomenissa merituulen tuiskeessa vähän vauhdikkaammin!

Oikein hyviä neulomishetkosia kaikille!!

Ai niin, meinasi vallan (taasko) unohtua.

Aamulehden Moro-liitteessä oli juttu neulegraffiteista. Kävin minäkin uteliaana kurkistamassa niitä täällä :). Sisälläni taistelevat nyt pieni anarkisti, joka haluaisi kerran reissullansa neuloa jotain lystikästä jonnekin hauskaan ja harmittomaan paikkaan - ja äiti, joka sanoo, että sopiikos tuommoista nyt tehdä kuitenkaan...:)

MOi taas!