Ensin vaikka se ynnä muuta, eli vastailenpa edellisiin kommentteihin tässä vielä. Kiitos kehuista, tykkään itsekin tuosta Salomoninsolmuhuivista (väri + lanka + malli) oikein paljon ja suosittelen tuota mallia kyllä oikein lämpimästi!. Nyt taidan haluta vielä toisenkin, kunhan saan päätettyä, mikä väri, mikä lanka..

Mari kysyi langankulutuksesta. Vastaus on vähän epämääräinen, koska käytin todella vanhaa lankaa Sofil Carinaa, jota mulla oli noin 1½ kerää (à 50g). Strategiset sekoitussuhteet 80 % acrylic ja 20 % wool. Metrimäärää tässä ei ole kerrottu, mutta tiheydeksi  3½-4 puikkokoolla ilmoitetaan 22s / 29 krs/ 10 cm. Joka tapauksessa lankaa ei paljon tarvita, hapsuthan tuossa eniten lankaa söi. Kulutuksiin taisin merkitä jotain 70g?. Ja yritän muistaa mitata  sitä huivia tänään...

Oon niin laiska luonteeltani, etten oikeasti jaksanut ryhtyä noita solmun ohjeita tutkimaan kunnolla. Sehän kyllä löytyy netistä, viimevuotisesta Modasta ja nyt myös uusimmasta SK:sta. SK tosin ei nimitä sitä Salomonin solmuksi ja toisaalta enkuksi sillä on sitten nimiä vaikka kuinka paljon, Rakkauden solmuista TosiRakastajan solmuihin ym...

Virkkuukoukullahan ei pysty kovin montaa erilaista silmukkaa tekemään, joten ketjusilmukkaa ja kiinteää kun aikansa pyörittää, niin kyllä se sieltä syntyy.. ajattelin ma. Ja kyllä sitten jälkeenpäin katsoin siitä mallista, että näytti tosi samanlaiselta. Eli samaa mieltä oon Iso Gnun kanssa, työ tekijäänsä opettaa :). Koukku vaan rohkeasti käteen!

Jos nyt unohdin vastata jonkun kysymukseen, niin saapi kysyä uudelleen.

Tuotekehittelystä sitten. Lapsenahan oli aina ukkovarpaanväli auki alkukesästä, kun uudet varvastossut  hiersi kunnon rakot. Nyt tekee mieli vähän plaastaroida tai muuten ennaltaehkäistä sitä hiertymistä. Kuitenkin niissä mun  ensimmäisissä varpaanvälisukissa se varpaanväliosa tuntuu aika paksulta silloin, kun varvastossut EI ole jalassa. Kotitassutteluja ja kylmiä lattioita varten väkersin siis toiset ja jätin niistä sen ukkelivarpaan ympäryksen pois.

Luonnossa en lainkaan huomannut, mutta kuva sen kertoo: varpaat näyttää ( paitsi kalmanvalkoisilta, myös) jotenkin omituisen suurilta tuolta luukusta kurkistellessaan. Täytyy varmaan vieläkin jatkaa tuotekehittelyä.

Ja joskus, jos muistan ja ehdin, mietiskelen ääneen raitojen konstikasta (murr) sielunelämää.